lauantai 15. marraskuuta 2014

Suklaiset Proteiinipannukakut - Vegaanin keittiössä kirjasta


Monelle kasvisruokailijalle on varmasti tuttu Elina Innasen kirjoittama Chocochili -blogi. Hiljattain sain postissa hänen uuden (ja toisen) keittokirjansa, josta olen edelleen todella innoissani. Kirjan nimi on Vegaanin keittiössä  - Parempaa arkiruokaa kasviksista ja sitä se juuri on. Minulle on tärkeää, että keittokirjassa on hyvät ja runsaat kuvat ja se ei tästä puutu. Ihanan herkulliset ja näyttävät valokuvat saavat vatsan jo sellaisenaan kurnimaan. Kirja on myös mukavan paksu, joten ideat eivät takuulla lopu kesken.

Lähes jokainen ohje on toteutettavissa lähi citymarketin valikoimalla, eikä vaadi erikoisvälineitä tai kalliita raaka'aineita, jotka jäisivät kaappiin pölyttymään. Suomalaisia kasviksia on käytetty monipuolisesti ja kekseliäästi, mikä sopii ainakin minulle hyvin. Se että ohjeissa on tavallisia aineksia, joita saan edullisesti ja kotimaisena, nostaa pisteet minun asteikollani. Toisinaan innostun kokeilemaan erikoisempia juttuja, mutta väitän että tässä kirjassa kaikki ohjeet sopivat niin vegaanin, kuin myös sekasyöjän suuhun. Voisin kuvitella, että antaisin kirjan käyttöön vaikka sukulaiselle, joka tuskailee kasvisruoan valmistamisen vaikeuden kanssa.

Joulu on tulossa, joten tätä kannattaa ainakin toivoa sekä myös antaa, niin sekasyöjille kuin myös kasviskeittiöihin. Kirjan voit ostaa täältä.  Koska olen ruokabloggaaja, tykkään tukea myös muita bloggaajia sekä erityisesti suomalaisia, jotka julkaisevat keittokirjoja. Mielestäni on upeaa että joku ryhtyy tähän suureen projektiin ja ainakin minulle kirja tuntuu paljon läheisemmältä, kun se on se on tehty suomalaisessa keittiössä. Ainekset ovat tuttuja ja toteuttaminen sujuu mutkattomasti.

Toivelistallani onkin mm. Raakaleipurin parhaat kakut, joka on Maria Lönnqvistin kirja. Hänen kakkujaan voi maistella Hymy Raw Food Cafessa, jossa itseasiassa juuri eilen nautin tiramisukakkua ja mantelilattea. Kovasti haluaisin myös omistaa ensi kuussa ilmestyvän Kiitos Hyvää kirjan, joka on Kiitos Hyvää blogin kirjoittaja Virpi Mikkosen tekemä. Postausta odottaa myös Vera Jordanovan kirja Don't Miss a Bite. Vaikka kyseessä ei ole kasvisruokakirja, on se mielestäni silti aivan ihana ideoineen ja kuvineen. Postauksessa kerron aiheesta tarkemmin, mutta mielestäni kasvissyöjän kannattaa pitää silmät auki myös sekareseptien kohdalla. Hyvät vinkit voi napata talteen ja veganisoida loput, toimii.


Itse valmistin tänään lauantain kunniaksi näitä ihania lettuja. Kyseessä on siis Vegaanin keittiössä -kirjan suklaiset proteiinipannukakut, jotka löytyvät kirjasta sivulta 204. Elina kirjoittaa, että nämä syntyivät, kun hän halusi kehitellä vegaanista versiota blogeissa pyöriviin kananmuna + banaani lettuihin. Nämä todella ovat sitä. Vaikka en itse kananmunaa käytä, pidän ideasta että kokeillaan yksinkertaisia yhdistelmiä ja jätetään valmiit lettusekoitukset kauppaan.

Kikhernejauhot ovat proteiinipitoisia ja sitovat taikinaa hyvin. Ne käyvät niin suolaiseen kuin makeaan ruoanlaittoon, joten neljä euroa maksava kilo ei varmasti jää kaappiin pyörimään. Suosittelen kokeilemaan. Tällaisiin lettuihin ne käyvät erittäin hyvin myös siksi, että letut eivät millään tartu pannuun kiinni. Käytin öljyä vain ensimmäisen letun kohdalla ja loput paistuivat tasaisesti ja kauniisti ilmankin. Lettupinon päälle voi vaikka kaataa lusikallisen kookosöljyä, mikäli haluaa hiukan rasvaa ja makua kuitenkin mukaan.

Nämä letut valmistuivat terveellisistä ainesosista ja ovat täysin gluteenittomia. Jos seuraatte minua instagramissa, tiedätte että banaaneja on tällä hetkellä ihan kiitettävästi kotona. Ongelma on lähinnä siinä, että ykskään niistä ei ole vielä kypsä. Onneksi banaanin voi kypsyttää nopeasti uunissa ja niin tein nytkin. Rinnalla tarjosin siis uunissa paistettua banaania. Kirjassa päälle kaadetaan vaahterasiirappia ja minulla oli käytössä ruusuilla maustettu agavenektari. Koska taikinaan ei tule muuta sokeria, suosittelen siirapin käyttöä, joka syventää kivasti suklaan makua.


noin 20 kpl.

3dl kikhernejauhoja 
1rkl kaakaojauhetta
1rkl perunajauhoja
1.5tl leivinjauhetta
1.5tl vaniljasokeria
2 banaania
4dl soija- tai mantelimaitoa
Öljyä paistamiseen
Banaania ja siirappia tarjoiluun

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää joukkoon ensin maito ja sitten soseutettu banaani. Anna taikinan turvota 10-15min. Taikina oli paksuhkoa mutta kuitenkin juoksevaa ja helposti kaadettavaa. Paista.

Tarjoiluun käytin paistettuja banaaneja joita pidin 200 asteessa kunnes ne olivat tummia. Banaanit voi jättää uuniin lettujen paiston ajaksi, välillä kurkkien. 

Tarjoile ja nauti!

Hyvää lauantaita.


perjantai 14. marraskuuta 2014

Persimon-Kaneli Smoothie + Follow Friday



Joskus ei voi arvatakkaan, miten eri ainekset sopivat yhteen.Nimittäin persimon ja kaneli. Olen mieltänyt persimonin raikkaiden hedelmien joukkoon, kun taas kanelia käytän mausteena tuhdeissa. Appelsiini oli aikaisemmin yksi poikkeus, joka sopi kanelin kanssa vaikka onkin raikas. Persimonista tuli saman tien poikkeus numero kaksi. Niistä saa ihanan oranssin värin ja kanelin kanssa syksyisen ja täyteläisen smoothien. Tästä inspiroituneena, voisinkin leipoa persimonista jotakin joulupöytää ajatellen.

Presimonien kausi on vauhdissa ja olen valehetelematta söynyt niitä lähes päivittäin. Ne eivät onneksi ole hinnalla pilattuja, kuten eivät myöskään banaanit eilen kaupassa! 59snt kilo sai minut ostamaan niitä kokonaisen laatikollisen. 18kg banaaneja odottaa siis kypsymistä! Sanokaa vaan hulluksi, mutta kun elää budjetilla, tällainen on todellista säästöä. En voi kuvailla kuinka onnellinen olen laatikostani!

Olen viimepäivinä ollut muutenkin melko seesteissä tilassa. Koen oloni tasapainoiseksi ja tyytyväiseksi. Tätä tunnetta on kaivattu sen ihmiskaaoksen rinnalle, joka koin olevani vielä viime viikolla. Olen ajatellun paljon ystäviäni ja kanssaeläjää, tuntenut suunnatonta kiitollisuutta kaikesta ja nauttinut arjen asioista, kuten stressivapaa Liisa yleensä tekee. Vaikka vielä on paljon kouluhommia, opinnäytetyön yksi etappi on suoritettu. Ajatukset ovat kirkkaat ja mieli on suhtkoht positiivinen.


Yhdelle:
2 persimonia
1 appelsiini
5taatelia
2dl mantelimaitoa tai kookosmaitoa
1/4tl kanelia
vettä

Tehosekoita kaikki ainekset ja nauti!




Luin jokunen aika sitten kivasta ideasta, toteuttaa follow friday, jolloin bloggaaja suosittelee omia suosikkejaan joko blogimaailmasta tai vaikkapa instagramin puolelta. Minusta tämä oli oikein mahtava idea. Varsinkin hiukan pienempiä blogeja on kiva nostaa esille, jotta muutkin huomaavat mahdolliset aarteet. Yritän muistaa toteuttaa tätä, sillä suosikkeja löytyy!

Vegaanimaailmassa on useita suuria nimiä ja erityisesti ulkomaalaisia blogjea aiheesta löytyy paljon. Suurin osa seuraamistani blogeista on kuitenkin ei-vegaanisia, eikä vegaanius ole kriteerini millään tavalla. Joihinkin blogeihin koukutun hyvien ohjeiden takia, ja nämä ovat usein kyllä kasvisruokia. Osassa ihailen kuvia ja joitakin seuraan jo tavan vuoksi. Sitten on blogeja, joita olen seurannut jo pidemmän aikaa ja huomaan että minua aidosti kiinnostaa mitä kirjoittajalle kuuluu. Yksi näistä on Suvi, joka pitää blogia The best is yet to come (klikkaa nimeä). Häneltä löysin idean follow fridaysta, ja myös häntä haluan suositella teille. Postaukset ovat monipuolisia, eivätkä pyöri vain yhden aiheen ympärillä. Postauksia on kiva lukea ja mielestäni parasta niissä on aitous ja lämminhenkisyys. Suvi kirjoittaa maanläheisesti ja rennosti elämästään ja siihen kuuluvista asioista.

Joskus tuntuu että monet urheiluun ja hyvinvointiin painottuvat blogit ovat hyvin samantyylisiä. Kuvataan mealpreppausa, poseerataan trikoissa ja kerrotaan miten pitää vain oppia hyväksymään itsensä sellaisenaan kuin on! Toki tällaisiakin aiheita seurataan paljon, mutta minusta on mukavaa päästä tutustumaan kirjoittajaan ja oppia hiukan tuntemaan häntä tekstien kautta. On niitä blogeja, joiden kuvat vain selaat nopeasti mutta tekstejä et vaivaudu lukemaan. Huomaan, että Suvin tekstit luen taas aina alusta loppuun. Käykääs kurkkaamassa!

Tänään vietin päivän Natalian kanssa kaupungilla. Kävimme Hymy Raw Food Cafessa kakuilla ja pyörimme ikeasta lähtien monessa eri kaupassa etsimässä minulle valokuvauslamppuja. Millä kaikki muut saa valoa kuviin näin pimeällä?!

Taustalla soi Giovanni Allevi - Back to Life. Tiedättehän ne kappaleet jotka vain kolahtavat. Olen kuunnellut tätä ja soittanut tätä, mutta en tunnu ikinä kyllästyvän.  Jos elämääni pitäisi kuvailla jollain kappaleella, se olisi tämä.