maanantai 2. maaliskuuta 2015

Bataatti-Maapähkinävoi Browniet Kookoskermalla (Gf, V)

Olen instagramissa kiusannut muutamaan otteeseen brownie kuvilla ja #vegan #glutenfree #guiltfree vihjauksin. Päädyin leipomaan kolmea erilaista brownieta, joista nämä olivat suosikkeja. Heräsin toisaalta miettimään, kannattaako näitä enää brownieksi edes nimittää, sillä näistä puuttui ehkä se tyypillinen tekstuuri. Rakenne on mielettömän mehevä ja ihana, mutta väittäisin että se on kuitenkin kevyempi kuin tyypillinen brownie. Itse ainakin miellän brownieksi sen rapean kuoren ja hiukan sitkeän sisustan? Oli miten oli, brownieita mä lähdin leipomaan, ja sain aikaan herkullisia suklaaleivoksia. Kutsutaan niitä nyt brownie nimellä.

Leivontainnostus lähti siitä, kun sain vihdoinkin tilaamani riisijauhon käsiini. Tähän mennessä olen kaurajauhon suuri kannattaja, mutta nyt mieleni saattaa jopa muuttua, ehkä.. katsotaan. Innostus bataatin ja maapähkinävoin yhdistelmästä syntyi tästä kakusta, joka oli siis kerrassaan menestys. Olen edelleen vakuuttunut siitä, että mikään ei ole parempaa kuin syödä maapähkinävoin ja bataatin seosta suoraan blenderistä. Taivas.


Ensimmäinen versio oli hyvä, mutta hiukan liian pehmeä. Laitoin taikinan joukkoon psylliumia ja totesin myöhemmin, että sitä ei todellakaan olisi tarvittu. Ohje 2 oli tiivis ja rapsakampi, mutta jäin kaipaamaan kevyempää rakennetta ja makeampaa makua. Kolmanteen versioon olen vihdoinkin tyytyväinen! Mulla asuu onneksi yläkerrassa oma testaaja ja miehellekin maistuu. Taisin syöttää palan tai pari myös opinnäytetyöparilleni ja äidilleni. Kolme brownie erää neljän päivän sisällä... 

Makeutukseen käytin hunajaa, mutta myös mikä tahansa siirappi käy oikein hyvin. Laitoin V= vegan merkinnän ohjeeseen, sillä oletuksena on, että hunajan tilalla voit käyttää vaikka agavea tai siirappia. Itsekin käytän näitä vaihdellen. 

Varoituksen sanana, nämä eivät ole todella makeita. Mikäli siis haluat oikeasti makean lopputuloksen, haluat etkä harkita jotakin kuorrutetta vielä lisäksi. Makeutta riitti kuitenkin juuri sopivasti omaan leivoshimooni. Versiossa 1 ja 2 käytin vielä vähemmän hunajaa. Koin kuitenkin, että kaakaojauhe kaipaa parikseen sitä hiukan enemmän. Laskin, että neliskanttisesta brownievuoasta tulee 9 mehevän kokoista palaa. Hunajaa olisi siis alle ruokalusikallinen per pala. 

Näitä pohdin siksi, että minulla on luonnollisesti takataskussa ideana leipoa hiukan terveellisempiä herkkuja. Sellaisia, joista vatsa ei turpoa ja omatunto kolkuta. Tässä koen onnistuneeni aika hyvin ja käytän itse tätä ohjetta takuulla vielä toisenkin kerran. 

Päälle vatkasin kookoskermaa, johon lisäsin vaniljasokeria hiukan. Tämä riitti minulle oikein mainiosti, mutta toki voi lisätä lisää makeutta oman mielensä mukaan. Alla  myös ohjeet, miten sitä kookoskermaa kannattaa vatkata.


Bataatti-Maapähkinävoi Browniet

2.5dl vaaleaa riisijauhoa
1.25dl mantelijauhetta
3-4rkl kaakaojauhetta
1/2tl leivinjauhetta

1 bataatti 500-600g
1/2dl maapähkinävoita
0.8dl + 3rkl hunajaa

2dl alpron soijajogurttia
1dl kylmää kahvia
1tl vanilja-aromia

2.5dl vadelmia(pakaste)

Koristeeksi kookoskermaa ja muutama pakastevadelma

Kuori bataatti ja pilko se valmiiksi. Aseta kattilan höyrytysosaan ja anna kypsyä kannen alla. Tällä välin voit sekoittaa kuivat ainekset keskenään. Kaakaojauhe kannattaa sihdata siivilän läpi, jotta taikinaan ei jää paakkuja. Laita myös uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Kun bataatti on kypsää, soseuta se yhdessä maapähkinävoin kanssa. Lämmitä hunaja juoksevaksi mikrossa ja valuta 0.8dl joukkoon. Käytin tehosekoitinta tähän, mutta myös sauvasekoitin toimii. Lisää seokseen soijajogurtti, kahvi ja vanilja-aromi.

Yhdistä seokset ja kaada neliskanttiseen (20x20cm), leivinpaperilla vuorattuun brownie vuokaan. Lisää päälle vadelmat ja loput 3rkl hunajasta. Tasoita pintaa ja siirrä uuniin keskitasolle. Paista 45min ajan.

Vaikka houkutus on kova, malta useampi tunti ennen kuin leikkaat paloja. Rakenne tiivistyy jäähtyessään, joten kannattaa malttaa jopa seuraavaan päivään. Luonnollisesti en tähän pystynyt, mutta ainakin 2-3h odotin, ennen ensimmäisen palan leikkaamista.

Kun leivokset jäähtyvät, voit tehdä kookoskerman tai haluamasi kuorrutteen.

Miten vatkaat kookoskerman?

Kookoskerman vatkaaminen herättää monissa aina kysymyksiä. Tässä niin kuin minä sen teen. Kookoskerman on hyvä olla useamman tunnin ajan jääkaapissa, ennen kuin lähdet sitä käsittelemään. Se maistuu vahvasti kookokselle, joten mikäli se ei kuulu suosikkimakuihin, myös kookoskerma voi olla hiukan vierasta. Minä voisin syödä tätä lusikalla suoraan purkista. Varsinkin vaniljaa ei mielestäni kannata unohtaa vatkatusta kookoskermasta. Alla oleva kuvasarja myös havainnollistaa miten tämä toimii. 

Vinkki: Kaada avattu tölkki kannelliseen lasipurkkiin. Se säilyy jääkaapissa 2-3vrk. Mikäli et ehdi käyttämään sitä siinä ajassa, voit myös pakastaa sen. Toiset pakastavat kookosmaitoa jääpalamuoteissa, ja napsauttavat tarvitsemansa palat suoraan keiton, curryn tai smoothien sekaan.

Kookoskerma erottuu kylmässä selväksi kerrokseksi päälle, ja tämä on se osa joka käytetään. Olen joissain merkeissä huomannut, että näin ei käy. En osaa tarkempaa selitystä tälle antaa, mutta useimmat merkit toimivat kuitenkin ihan hyvin. Myöskään ligh maito ei näin toimi, joten valitse täysrasvainen. Käytän usein Pirkan kookoskermaa.

1. Ota jääkaappikylmä kookoskerma. Voit myös käyttää kylmiä vatkainpäätyjä mikäli haluat. 

2. Lusikoi päälle kohonnut kerma erilliseen kulhoon. Jääneen veden voit käyttää vaikka smoothien joukossa.

3. Vatkaa kermaa kunnes se on ilmavaa. Lisää halutessasi joukkoon makeutusta tai mausteita. Käytin vaniljaa. 

4. Käytä heti tai siirrä jääkaappiin jähmettymään. Jääkaappikylmää vatkattua kookoskermaa on helppo käsitellä tai jopa pursottaa.Voit myös vatkata kerman etukäteen, ja vielä pikaisesti ennen tarjoilua. Näin saat rakenteesta mukavan ilmavaa tarjoiluhetkellä.

Ylimääräisen vatkatun kerman voi aina lusikoida kahvin päälle tai minun tapauksessani, tehdä siitä chailattea.

Natalia oli pitämässä Naosta kurissa kuvaushetkellä. Syökö muiden kissat kookoskermaa kuin hullut puuroa?



keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Paahdettua Parskaalia ja Kalsiumpaniikki



Kirjoittamani riisipostaus herätti kivasti keskustelua. Olin tästä positiivisesti yllättynyt, sillä kirjoittelin tekstiä iltamyöhään kaverille asiasta naureskellen. ''Kirjoitan riisistä, kuinka syvällistä''. Ruokavalintojen pohtiminen kiinnostaa kuitenkin kovasti ainakin itseäni. 

Tulin tänään koulusta turhautuneena, kun jälleen kerran käteen lyötiin maitoesitteet ''ihan vain katseltavaksi''. Näissä oli esimerkkiaterioita koulussa käyvälle nuorelle. Lehtisessä mm. mainittiin että kasvisyönti on rakettitiedettä (ainakin melkein) ja pitää syödä todella monipuolisesti. Ihan kuin muuten ei tarvitsisi? Lisäksi samassa tekstinpätkässä todettiin, että ainakin sen kalsiumin takia maitoa olisi juotava, koska se imeytyy maidosta niin paljon paremmin kuin kasviksista. Ja että kasvissyöjän tulisi syödä kalaa pari kertaa viikossa. Sitä kala-kasvia siis...? 

Lehtisessä oli toki myös lueteltu proteiinin lähteitä. Listan kärjessä oli lihatuotteita ja olipa joukossa myös juusto ja kananmuna. Onneksi kasvisproteiininlähteitä ei unohdettu, sillä listalla oli viimeisenä Peruna 1g proteiinia. Huh, onneksi nyt selvisi että myös kasvisruoassa on tätä arvokasta ravintoainetta. Myös hiilihydraattien lähteitä lueteltiin. Täysjyväleipä, puuro, mysli. Lista taisi koostua kokonaan viljatuotteista. Niinpä niin. 

Aikaisemmilla tunneilla puhuimme myös nuorten ravitsemuksen ohjauksesta. Tunnilla oli vierailija, joka kertoi että kysyy usein nuorelta ''mitä juomalasissa on... mitä siellä pitäisi olla?'' Tähän saimme ystävällisesti vastauksen, ''no kaikki tietävät että siellä pitäisi olla sitä maitoa''. Teki mieli huutaa AMMMUUUU! takapenkiltä. 

Luonnollisesti minua turhauttaa näissä asioissa se, että muut vaihtoehdot jätetään kokonaan mainitsematta. Lista mistä kalsiumia saa, voisi sisältää myös muutaman kasvikunnan tuotteen. Juomalasissa voisi olla myös kasvismaitoa (tai ihan vaan sitä vettä?) ja proteiininlähteissä voisi ainakin tofu vilahtaa. Tätä asiaa toki pohdin jo, kun uudet ravitsemussuositukset julkaistiin. Pydamidissa ei näy kasvisproteiinin lähteitä juuri lainkaan (paitsi se peruna toki...). Maitotuotteiden kohdalla on sen sijaan kaksi kipollista jotakin valkoista. Mä väitän että toinen niistä on mantelimaito ja toinen soijajogurtti. Whatever helps you sleep at night.

Positiivista on, että kun juttelee näistä asioista luokkatoverien kanssa, monet ovat hyvin tietoisia tästä maitovouhotuksesta. Se että hyvin monet osaavat oikeasti tarkastella tietoa kriittisesti, ajatella itse ja lukevat ajankohtaista tietoa ja tutkimustuloksia, on mielestäni aivan mahtavaa. Sitä vaan välillä useinkin toivoisin, että vähän useampi ihminen pääsisi tästä maitoamaitoa- hysteriasta eroon.

Viimeaikoina maidosta on kuitenkin uutisoitu melko paljon. Kasvismaitojen myynti on kasvanut ja entistä useampi valitsee toisinaan mantelimaidon tai kaurajogurtin, lehmätuotteiden sijaan. Sen lisäksi että joku jättää maitotuotteet pois terveydellisistä tai eettisistä syistä, on myös niitä joilla on maitoallergia. Kaikki tuntemani maidottomalla ruokavaliolla olevat ovat onneksi vielä hengissä, luut ehjinä. 

Tässä nyt vielä finelistä napattuja kalsium-pitoisuuksia.

  • Rasvaton maito 180mg
  • Papu, ruskea tai valkoinen 139.5mg
  • Manteli 276mg
  • Tofu 350mg
  • Mantelimaito 120mg
  • Soijamaito 120mg
  • Seesaminsiemen, kuorineen 975mg (josta tehdyssä tahinissa 426mg).


Mä en vaan ymmärrä mikä tässä on ongelma. Finelissä on muuten todella kätevä tuo eniten-vähiten ominaisuus, jolla voit listata itsellesi vaikka ''eniten rautaa sisältävät kasvikset'' tai mikä ikinä onkaan kiinnostuksen kohteena. Suosittelen kurkkaamaan.

Miten muut ovat kokeneet tämän maito-asian?


Nyt ruokaan. Parsakaali on yksi suosikki lisukkeeni ja minulle uppoaa helposti 400g parsakaalinippu yksinäni. Muuten, siinä saakin kerralla sitten 192mg kalsiumia ja 18.5g proteiinia. Tyypillisesti höyrytän parsan, mutta nyt kokeilin huvin vuoksi myös uunissa tehtynä. Ihme kyllä en ole ennen uunissa parsaa tehnyt. Tänään katselin parsaa kaupassa kuitenkin vähän sillä silmällä, että jospa sitä paahtaisi erän.

Lisäksi tein todella yksinkertaista tandoorimausteista linssimuhennosta. Tässä myös hiukan vastaava linssiohje joka on suosikkieni listalla.

Paahdettu Parsakaali

400g parsakaali
2 valkosipulin kynttä
3rkl oliiviöljyä
Mustapippuria

Sweet chili kastiketta tarjoiluun


Leikkaa parsakaalin nuput pieniksi. Kaada kulhoon oliiviöljy, mustapippuria ja viipaloidut valkosipulin kynnet. Pyörittele parsaa aineksissa kunnes sitä on melko tasaisesti kaikkialla.

Levitä parsa leivinpaperille ja aseta 200 asteeseen uuniin. Kun parsakaali tuntuu haarukalla kokeiltaessa kypsälle, ota se uunista. Kaada tarjoilussa hiukan chilikastiketta päälle.

Tandoori Linssimuhennos

2dl punaisia linssejä
400g tomaattimurskaa
2 porkkanaa
1 sipuli
1 suuri valkosipulin kynsi
1tl inkivääritahnaa
2rkl soijakastiketta
1tl juustokuminaa
Mustapippuria
Tandoori mausteseosta maun mukaan

Tuoretta korianteria


Keitä linssit kypsiksi. Valuta ylimääräinen vesi pois. Voit valmistaa linssit myös padassa hauduttaen, mutta mielestäni on nopeampaa keittää ne etukäteen.

Raasta porkkana (minä ''raastan'' omani tehosekoittimessa), viipaloi sipuli ja valkosipuli. Kuullota porkkanaa ja sipuleja öljytilkassa. Kun sipuli on kypsää, lisää linssit ja tomaattikastike joukkoon. Sekoittele ja lisää tarvittaessa vettä. Lisää myös mausteet ja anna hautua noin 10-15min välillä sekoittaen.

Pilko päälle korianteri ja tarjoile!