sunnuntai 24. elokuuta 2014

RAW Caramel Sauce


 Ateenasta on kotiuduttu, koulu on aloitettu, taas käydään töissä. On sairastuttu syysflunssaan, siivottu kotia ja hukuttu koulukirjoihin. Jep. Arki alkaa! Arjesta kannattaa oppia nauttimaan, niin kaikki sujuu paljon mukavemmin. Olen itse syyllistynyt siihen, että olen mm. koulussa ollessa naama aivan vääränä ja suhtaudun toisinaan turhankin negatiivisesti annettuihin ryhmätöihin tai tehtäviin. Olen luonteeltani enemmän yksin opiskelija, ja lähiopetuksessa kärsivällisyys on aivan liian lyhyt. Mikäli asia on vähänkin sellaista, jonka (kuvittelen) voivani lukea itse, tai tenttiä kirjasta, en jaksa istua luennolla ja touhuan itsekseni kaikkea muuta. Ehkäpä tässä haaste itselleni ja itseni kehittämiselle! Tätä lukuunottamatta, olen todellinen arjen fani ja pidän rutiineista, jotka ovat ajan kanssa muodostuneet.

Nautin siitä, kun miehen kanssa menen aamuisin yhdessä kouluun. Istumme unisena junassa, kahvikupit kädessä. Vaikka emme edes juttelisi koko matkana mitään, aamu alkaa paremmin, kun molempien aikataulu osuu samaan junaan.
Nautin siitä, että äitini asuu niin lähellä minua. Arkitreffit koulupäivän päätteeksi onnistuvat lähes viikottain. Nautin ystävistäni ja heidän tapaamisesta. On ihanaa huomata että kun aikaa on mennyt eteenpäin, ympärillä on oikeasti välittäviä ihmisiä. Kaveripiiri on pienempi, mitä se joskus nuorempana oli, mutta ne ketä nykyään tapaan, on ja pysyvät!
Nautin tentteihin luvusta, (ainakin useimmiten) ja siitä tunteesta tentissä, kun pää on räjähtää tietoa ja se on valettava paperille niin nopeasti kuin vain pystyy.
Nautin siitä, kun illan päätteeksi katson jakson jotain hyvää sarjaa, kissat tunkevat syliini ja purisevat rauhoittavasti.

Tervetuloa arki!

Kirjoitin Vegaani Ateenassa postauksen, jossa kerroin vähän miten ruokapuoli hoituu reissussa. Päivitys tähän on varmaan tehtävä, sillä vegaani Ateenassa löytää nykyään useampaa vegemaitoa, tofua ja vegejuustojakin. Vegaani Ateenassa on siis hyvin helppoa ja mukavaa olla! Tässä haaveilen uudesta reissusta ennen ensi-kesää. Saa nähdä miten lomat, työ ja koulu (ja raha..) antavat periksi, mutta olisi ihanaa viettää pääsiäinen tänä vuonna Ateenan puolella.

Koska syysflunssa iski minuunkin, oli lohturuokaa valmistettava  ihan heti. Sen lisäksi että juon päivittäin kaikkia mahdollisia flunssajuomia ja popsin c-vitamiinia, sinkkiä ja paracetamolia kuin hullu puuroa, olen nauttinut usean taatelipaketin makeudesta ja ihanuudesta. Koska työpaikan lähellä olevassa Citymarketissa, ne maksavat euron vähemmän kuin omassa, haen ne luonnollisesti sieltä. Taateleista syntyy mitä ihanin kastike, jota voi syödä sellaisenaan, tai lisäillä mielensä mukaan melkein mihin vain.  Omasta mielestäni on kastike parasta banaanijäätelön päällä, mutta olempa joskus sipaissut sitä raakakakkujen väliin tai käyttänyt ihan vaan dippinä omenalohkoille! Ohjeesta tuolee pieni purkillinen.

RAW Caramel Sauce

2dl tuoreita taateleita *
0.5dl cashew-pähkinöitä **
1dl mantelimaitoa ***
1rkl sitruunamehua
Vanilja-tahnaa tai muuta vanilja-aromia
(1rkl maapähkinävoita)

Mittaa pähkinät ja kivettömät taatelit kulhoon ja peitä vedellä. Anna olla noin 10min. Valuta ylimääräinen vesi pois. Kaada ainekset blenderiin ja lisää vaniljamauste, sitruunamehu sekä maapähkinävoi, mikäli päätät käyttää sitä. Norota mantelimaitoa joukkoon ja anna pyöriä. Kun kaikki maito on käytetty, sekoita kunnes koostumus on aivan sielää. Säilytä kannellisessa purkissa jääkaapissa. Lasinen hillopurkki toimii tässä erinomaisesti. 

Nauti!

*Mikäli käytät kuivattuja taateleita, liota niitä ainakin 30min ennen käyttöä.
**Kokeile pähkinöiden tilalla hasselpähkinöitä, ja saat nutellamaisemman maun
***Mantelimaidon tilalla käy mikä tahansa kasvimaito, mutta suosittelen käyttämään pähkinämaitoja paremman maun saamiseksi. Kookosmaito on toinen suosikkini!

Hyvää syksyn alkua kaikille!



sunnuntai 3. elokuuta 2014

The BEST Vegan Chocolate Cake Ever!





Olen monta kertaa harjoitellut tätä kakkua, ja vihdoin koitti rippijuhlat joihin tämä pyydettiin. Tästä linkistä pääset reseptiin. Otsikko kertonee mitä mieltä olen tästä ohjeesta ja kakusta! Pohjan tein kirjan ohjeen mukaan, mutta täyte ja kuorrute on omaani. Täyte on linkin ohjeessa löytyvää vaaleaa kermatäytettä ja vadelmia. Tumma on vatkattua suklaaganachea. Pursottelin todella rennolla otteella, vähän sinnepäin. Kuten reunoista varmaan huomaakin. Kakusta tuli mukavan rosoinen ja rento. Tämä tosiaan syötiin käsistä, niin että kaikki vieraat eivät edes saaneet palaa. Onneksi tarjolla oli myös muita kakkuja, mutta tämä toimitti maidottoman kakun virkaa allergikoille ja meille.

Kyseessä on siis Emily Mainquistin resepti, Vegeherkkuja kirjasta. Olen varmaan aikaisemminkin hehkuttanut, mutta kerrotaanpa nyt uudestaan. Jos kaipaat pomminvarmaa jälkiruokakirjaa, itselle tai lahjaksi, niin tämä se on. Jokainen ohje on onnistunut ainakin täällä keittiössä, ja saanut ihan älyttömästi kehuja. Tässä linkissä kirjan ohjeen mukaan tehty porkkanakakku. Kirja sisältää myös gluteenittomia ohjeita ja muutaman raakaohjeen.

Kirjassa käytetään grammoja mittayksikkönä, joten elintarvikevaaka on hyvä olla. Lisäksi tässäkin ohjeessa käytetään no-egg jauhetta, mikä ei ehkä ole tavallinen ilmestys ihan jokaisen kaapissa. Kananmunan korvaaminen (tai vain reseptistä unohtaminen) on itselle jo tuttu juttu, mutta olen todennut tämän kananmunakorvikkeen käteväksi lisäksi. Paketti ei ole kovin kallis, ja säilyy kuivakaapissa. Suosittelisin tätä erityisesti, mikäli kananmunaton leivonta tuottaa päänvaivaa tai sen kokee haastavaksi. Jauhe kuohkeuttaa ja sitoo mukavasti, ja on helppo käyttää. Voisinpa kuvitella, että olisin ostanut paketin äitini kaappiin vegaanivuosien alkuaikoina helpottamaan ahdinkoa, kun ''tyttö ei syö enää mitään, ikinä ei voi enää leipoa'' ;)! Nykyään äiti on haka veganisoimaan kakkuja ja googlettamaan vegeohjeita. Toki äiti saat tämän no-egg paketin mikäli koet sen vielä tarpeelliseksi? No-egg jauhetta ostan yleensä Ruohonjuuresta, mutta myös punniste & säästä kaupassamme on tätä myynnissä.

Nyt tämä tyttö lähtee pakkaamaan matkalaukkuja ja matkaa aamulla kohti Ateenan aurinkoa. Instapäivityksiä luvassa :)

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Nana Icecream Addiction



Yllä olevassa jäätelössä: pakastettuja banaaneja, persikoita, vaniljaprotskua ja taateleita. Lisäksi muutama tippa english toffee makua.

Banaanijäätelö on viimeaikoina ollut säännöllinen ilmestys lautasellani. Banaaneja tulee muutenkin syötyä aika paljon. Ne ovat yksiä lempihedelmiäni niin maun, monipuolisuuden ja hinnan puolesta. Erityisesti töissä tunnun aiheuttavan huvitusta banaanivälipalojeni kanssa. Saa nähdä milloin minua ei enää pidetä hedelmätyttönä, ja aletaan suosiolla vihjailemaan jotain apinansuuntaista...?

Puolet banaania ja kookosmaitoa, toiseen puoliskoon on lisätty kirsikoita ja vadelmia.

Banaanien lisäksi lemppareita ovat tietenkin mangot, aprikoosit, taatelit, viikunat ja persimonit. Vielä en ole duriania maistanut mutta se on suuri unelmien kohde jo pidemmän aikaa. Bongasin sitä Helsingin itämaisista ruokakaupoista, pakasteena tosin. Kilohinta oli kuitenkin suolainen ja yksi kokonainen durian painaa aika paljon. Olin myös näkevinäni valmiiksi kuorittua tuoretta duriania pienemmissä paketeissa, joten sitä on ehdottomasti ensi kerralla ostettava.

Banaaneja ja mansikoita, sekä mantelimaitoa. Hiukan proteiinijauhetta ja vaniljatippoja. Päälle tuoreita mansikoita.

Hedelmien suhteen olen aivan älytön tarjoushaukka. Mikäli ostan jotain kalliimmalla kilohinnalla, sen on oltava jotain erikoista ja uutta. Yleensä kyttään alle euron kilohintoja, ja mikäli sellaisen löydän ostan löytämääni aarretta niin paljon kuin vain jaksan kantaa. Yleensä pidän hedelmän hintaa hamstrauskelpoisena jos se maksaa 0.5-3e/kg. Toisaalta, mikäli banaani maksaisi 3e/kg, jättäisin ne kauppaan. Riippuu siis toki hedelmästä. Lidli on osoittautunut oikein hyväksi kauppakumppaniksi. Olempa kerran kysynyt kassalta, että maksaako laatikollinen banaaneja tietyn verran, vai onko ne punnittava kaikki erikseen. Kassa totesi että kyllä ne on kaikki punnittava erikseen, ja koko olemuksellaan antoi ymmärtää, kuinka kovasti toivoi, että en päätä raahata hänen jonoonsa banskulootaa.

Banaani halkaistu kehikoksi. Keskellä pelkästä banaanista koostuva jäätelö. Suklaakuorrutteessa tilkka kookosöljyä ja raakakaakaojauhetta. Makeutin english toffee steviatipoilla. Päällä vatkattua kookoskermaa. 

Banaaneja on aina kotona, odottamassa kypsymistä. Mikäli bansku kolhiintuu tai olen hamstrannut niitä enemmän kuin jaksan kerralla syödä, pilkon niitä pakkaseen. Banskujäätelöä varten banaaeja on muutenkin aina pakastettuna ainakin yhteen annokseen, mutta ne säilyvät siellä ihan mukavasti ja yhteen jäätelöannokseen uppoaa useampikin banaani. Pakastettua banaania ei kannata toisaalta sulattaa, sillä se muuttuu vetiseksi ja epämääräiseski mömmöksi.

Banaaneja, pakastettuja mansikoita ja kookosmaitoa.

Kuori banaanit ja pilko ne valmiiksi. Laita palat muovirasiaan tai folioon. Pakasta. Pilkkominen helpottaa myöhempää jäätelöprosessia, sillä ainakin oma tehosekoittimeni toimii paremmin pienempien palojen kohdalla. Käytä järeintä laitetta keittiössäsi. Oli se sitten yleiskone, tehosekoitin tai sauvasekoitin. Tarvittaessa norota valitsemaasi nestettä jäätelöprosessin helpottamiseksi. Itse käytän usein kookosmaitoa, vetteä, soijamaitoa tai mantelimaitoa.

Banaaneja, vettä ja kanelia. Parasta ikinä!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mini Cinnamon Cake







Leivontakokeilut ovat ihanan virkistäviä, silloin kun ne onnistuvat. Ties kuinka monta kertaa olen ihmetellyt epämääräistä ''kakkua'' jonka olen saanut aikaiseksi. Väitän kivenkovaa itselleni, että halusin leipoa uunilettua, ja lopputulos on täysin onnistunut. Ohuen ohut, hauras ja kärähtänyt. Tällaista sen pitikin olla...not.
Nyt kuitenkin puhutaan onnistuneesta kokeilusta, sillä kakusta tuli mehevä, maukas ja makea! Kuvan julkaisinkin jo instagramissa aikaisemmin, mutta tämä postaus on roikkunut luonnoksissa hetkisen aikaa.

Käytin toistamiseen samantyyppistä ohjetta kuin aikaisemmin postaamassani Pienessä banaanikakussa. Jotain viehättävää siinä on, kun kakku on minikokoinen! Ei jämäpaloja, ei riskejä kakkuövereistä. Sopii siis minulle! Kun leivon kokeilumielessä, nappaan taikinaan lähes aina pari banaania, sen kummemmin miettimättä. Kommentti, jossa kysyttiin banaanin korvaamisesta sai miettimään. Tosiaan, voin heittää paljon hyviä arvauksia ja ehdotuksia, mutta en oikeastaan ole koskaan kokeillut ilman banaania.

Käytin tässä suurinpiirtein samaa ohjetta kuin ennen, pienillä muutoksilla. Banaanin sijan käytin uunissa käynyttä bataattia. Käytin jälleen kookossokeria ja mielestäni se antaa ihanan karamellisen maun sekä makeuttaa juuri tarpeeksi. Päälle voi kuitenkin tehdä makean kuorrutuksen, tai sipaista hiukan hunajaa lisäksi. Hunajan voit korvata myös esim. siirapilla. Kookossokerin voit korvata millä tahansa mieleiselläsi sokerilla, mutta makunsa puolesta suosittelen tutustumaan kookossokeriin. Lisäksi pidän sitä muutenkin parempana valintana kuin perinteistä vaaleaa sokeria.

Edellisessä ohjeessa käytin kookosjauhoja ja kikhernejauhoja. Nyt kaivoin kaapista lupiinijauhot, jotka ovat muuten jääneet hiukan vähemmälle käytölle. Pidän kovasti niiden tuomasta miedosta mausta ja rakenteesta. Olen kuitenkin vannoutunut kikhernejauhon käyttäjä leivonnassa ja ruoanlaitossa. Siispä tartun tähän pussiin jo tottumuksesta. Lupiinijauhoja kannattaa kuitenkin testata, mikäli tuote on vieras. Ostin omani Ruohonjuuresta ja tästä linkistä pääset heidän sivuilleen lukemaan tuotteesta hiukan lisää.  Lupiinijauho sisältää kaikki välttämättömät aminohapot (proteiinia 43g/100g), on gluteenitonta ja sitoo leivonnassa hyvin. Olen käyttänyt tätä onnistuneesti myös kasvispihvejä tehdessä ja lupiinijauhoa sidosaineena käyttäen.

Lupiinijauhokokeilun idea oli lähinnä se, että toimiiko mikä tahansa muu hyvin sitova jauho tässä ohjeessa. Seuraavaksi kaivankin kaapista vaikka mantelijauhot, mutta uskallan väittää, että mikäli käytössä on mitä tahansa proteiinipitoista ja hyvänmakuista jauhoja, se toimii.

Päälle vatkasin kookosmaitotölkistä saatua kookoskermaa, jonka makeutin tilkalla hunajaa ja maustoin kanelilla.

Mini Cinnamon Cake

1/2 cup kaurajauhoja
1/4 cupkaurahiutaleita
1/4 cup kookossokeria
3rkl lupiinijauhoja
1tl leivinjauhetta

1/2 cup mantelimaitoa
1 pieni kypsä bataatti
2rkl kookosöljyä
1rkl chia-siemeniä tai pellavansiemeniä
2tl kanelia
1/2tl vanilja-aromia

Halkaise bataatti ja aseta se leikkauspinta alaspäin uunilevylle. Paista 200 asteessa, kunnes se on täysin kypsä. Tähän voi mennä 45-60min. Kun bataatti on hiukan jäähtynyt, irroita kuori ja heitä bataatti blenderiiin. Lisää joukkoon kaikki muut ainekset, paitsi kaurahiutaleet ja chiasiemenet. Kun massa on tasaista, lisää chia, ja kaurahiutaleet ja sekoita sykäyksittäin. Älä kuitenkaan sekoita niin pitkään, että ne ehtivät murskaantua täysin.

Vuoraa pieni (n. 17cm) irtopohjavuoka leivinpaperilla, jotta saat kakkusi myöhemmin mukavasti irti. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 25-30min. Paistoin tätä hiukan kauemmin kuin edellistä banaanikakkua, sillä tämän rakenne oli hiukan pehmeämpi. Rakenne tiivistyy ja paranee, kun kakku saa jäähtyä aivan kylmäksi jääkaapissa. Ole siis kärsivällinen, mikäli pystyt siihen! Tein tässä asiassa sopuratkaisun, söin palan heti uunikuumana ja maltoin odottaa lopun kakun kohdalla jäähtymistä.

Bataattivinkki. Mikäli olet yhtä suuri bataattifriikki kuin minä, paista sitä useampi kerrallaan ja säilytä jääkaapissa kannellisessa rasiassa. Paras tulee, kun paistat bataattisi kuorineen ja leikkaamattomana. Siihen kuluu aikaa noin 1-1.5h, bataatin koosta riippuen. Olenko muuten ainut joka nauttii bataattinsa kanelin kera välipalaksi ;)?

Olen nyt virallisesti kauan odotetulla lomalla! Aurinko paistaa ja kohta matkaan Viroon serkkuni häihin. Tämän jälkeen miehen isän luo Ateenaan, josta kirjoitin jo aikaisemmin Vegaani Ateenassa postauksessa. Sitten alkaakin koulu, ja terveyskeskus ja neuvola odottavat!



maanantai 21. heinäkuuta 2014

Nektariini-Rucolakastike salaatille








On vaiheita, jolloin en ole kaivannut salaatille mitään kastiketta. En ole koskaan tainnut ostaa kaupasta valmiskastiketta, joten niihin en osaa peilata omia tuotoksiani. Kuten kaikki tietävät, salaatinkastike voi olla hyvinkin petollista, sillä siinä tulee herkästi paljon rasvaa. Näin ainakin, jos käyttää öljypohjaisia kastikkeita. Pidän kovasti esimerkiksi sitruunalla maustetusta oliiviöljystä, ja sitä voisinkin lorottaa desin jos toisenkin. Ihan perus balsamico toisaalta riittää myös hyvin pitkälle! Mikäli kuitenkin päätän laittaa salaatilleni kastiketta (muuta kuin sitruunamehua), sitä on oltava paljon. Niin paljon, että öljy ei ehkä ole paras valinta.

Raakaruokablogeista näkee paljon, että kastike voidaan taikoa lähes mistä tahansa hedelmästä. Mangosta, papaijasta ja taateleista tuleekin todella ihana kermainen soosi. Nyt kun nektariinit ja persikat ovat kaupoissa niin halpoja, suosittelenkin testaamaan niistä tehtyä kastiketta. Tämä ei ole niin makea kuin taatelipohjainen, vaan todella raikas ja kevyt. Lisäksi olen tuskin ainoa, joille mangon ja papaijan ostaminen tuottaa päänvaivaa? Liian usein joudun pettymään, kun täydelliseksi luulemani mango onkin pinnalta tummunut ja keskeltä raaka. Ei kiva.

Nektariini ja persikkakastike on helppo yhdistää mihin vaan. Kirpsakkuutta saa sitruunasta ja limestä, ja hedelmäisyyttä on helppo taittaa yrteillä. Minua ei häiritse kastikkeen makea maku, mutta toisinaan kaipaan jotain voimakkaampaakin. Tällöin pala chiliä tai inkivääriä toimii joukossa erinomaisesti!

Postasin jonkun aikaa sitten instagramiin yllä olevan raidallisen salaatin (kaksi alinta salaattikuvaa). Nyt teinkin samantyyppisen salaatin, mutta laiskana en jaksanut asetella kaikkea yhtä kauniisti kuin edellisen kerran. Salaatti sisältää erilaisia vihreitä lehtiä ja rucolaa, maustamatonta tofua, persikkaa ja nektariinia, tomaattia ja purjoa.

Ps. Salaatti on hyvä eväs, mutta mikäli kastike muhii liian kauan, salaatti vettyy herkästi. Hyvänä eväs-salaatinkastikepurkkina toimii apteekista saatavat näytepurkit! Tiedäthän, sellaiset joilla kuskataan näytteitä labraan :) Ällöä? Ei ainakaan tämän apteekissa työskentelevän tulevan terkkarin mukaan! Myös pieni tyhjä pilttipurkki ajaa asiansa, mutta muovipurkki tiukalla kierrekorkilla on ehdottoman hyvä valinta. Mikäli näytepurkki on liian omituinen juttu, kurkkaa matkoille mukaan otettavaksi tarkoitetut minipullot, joita voi itse siis täyttää mieleisellä nesteellä.

Nektariini-rucolakastike salaatille

1-2 kypsää nektariinia tai persikkaa
Pieni kourallinen rucolaa
Tilliä ja korianteria
Puolikkaan sitruunan mehu
Vettä

Halutessasi

Limemehua
Chiliä
Muita yrttejä
Inkivääriä
Valkosipulia

Sekoita kaikki ainekset blenderissä sekaisin ja kaada salaattisi päälle. Syö heti.